1.Voimavaralähtöinen ohjaus ja kielitietoisuus

Arvioi, miten voimavaralähtöinen ohjaaminen toteutuu työssäsi ja työyhteisössäsi? Miten sinä voisit kehittää inklusiivista pedagogista toimintakulttuuria yhteisössäsi? Voit soveltaa arvioinnissasi DIP-listan eri teemoja: DIP-lista

1.1. Opiskelijan voimavaralähtöinen ohjaaminen

Tässä podcastissa kuullaan WinNovan erityisopettaja Elina Mäkiperen ja Porin kaupungin opiskelijakuraattori Minna Kajanderin näkemyksiä ja kokemuksia toisen asteen opiskelijoiden mielenterveys- ja neuropsykologisten (Nepsy) oppimishaasteiden ohjaamisesta. Lisäksi pohditaan, millaista osaamista nuoria oppilaitoksissa ja työelämässä ohjaavat tarvitsevat.

1.2. Selkeän kielenkäytön ja kohderyhmän huomioon ottaminen ohjauksessa

Ammattilaisena olet todennäköisesti, ehkä tiedostamattomastikin, tottunut säätelemään puhettasi, vuorovaikutustasi ja esimerkiksi kirjoittamiasi ohjeita sellaiseksi, että asiakas tai opiskelija ymmärtäisi ne parhaiten. Mietit myös ehkä kollegallesi kirjoittaessasi, miten sanomasi välittyisi perille niin, että tieto pysyy alkuperäisenä ja sopivan sävyisenä.

Viestin vastaanottajana, materiaalin käyttäjänä – opiskelijana, asiakkaana tai läheisenä taas tunnet ja koet sen, onko jokin teksti helppo vai vaikea ymmärtää. Kuormittuvatko aivot jossakin tilanteessa, hämärtyykö asian punainen lanka vai kirkastuuko kokonaisuus helposti? Mitä jäi mieleen ohjeistuksesta vai menikö kaikki ohi? Ehkä olet myös lukenut jonkin selkokirjan tai kuunnellut äänikirjoja. Tunnistaisit ehkä radion selkouutiset niiden kielen perusteella, vaikka tulisit kuulolle kesken lähetyksen.

Ohjaamis- ja opetustilanteissa ymmärrettävä ja sujuva vuorovaikutus ovat tärkeällä sijalla. Muihin oppimisvaikeuksiin saattaa liittyä kielellisiä vaikeuksia tai esimerkiksi keskittymisen vaikeudet voivat vähentää mahdollisuuksia ja motivaatiota selvittää haastavaa kirjallista materiaalia tai kuunnella vaikkapa moniosaisia ohjeita. Osa opiskelijoista tai ohjattavista taas saattaa elää hyvinkin monikielisessä ympäristössä eikä heidän äidinkielensä ole suomi. Yhteistä on kuitenkin se, että kaikki hyötyvät esteettömästä viestinnästä.

Uusimpia esimerkkejä ns. saavutettavasta viestinnästä ovat esimerkiksi videoiden tekstittäminen, mutta sitä ovat myös ohjaamisessa tutut sisältöjen ja tavoitteiden palastelu, pääkohtien havainnollistaminen, selkeä kielenkäyttö ja selkokielisen materiaalin hyödyntäminen tai tuottaminen. Olennaisen ja merkityksellisen sisällön löytäminen helposti auttaa kaikkia säästämään aikaa ja voimia tärkeimmille asioille ja hahmottamaan kokonaisuuksia.

1.2.1. Demokratiaa ja varautumista selkokielellä!

Selkokieli on yleiskieltä helpompaa kieltä. Selkokielessä kielen rakenne ja sisältö on muokattu yksinkertaisemmaksi. Selkokieltä kannattaa käyttää sekä kirjallisessa että suullisessa vuorovaikutuksessa selkokielisitä ilmaisua tarvitsevien kanssa.

Selkokieleen voit tutustua käytännössä kuuntelemalla esimerkiksi selkokieliset uutiset   tai tutkimalla selkosanomia. Näiden materiaalien avulla voi myös omien ohjattavien kanssa tutustua ajankohtaisiin aiheisiin ja käydä niistä keskusteluja, tuottaa tai mukauttaa omia materiaaleja tai opiskella suomen kielen alkeita.

Tästä voit katsoa tarkemman määritelmän selkokielestä ja lisää tietoa käyttäjäryhmistä.

Selkokeskus tekee tärkeää työtä, sillä ajatuksella, että selkeä ilmaisu on osa demokratiaa. Kaikkien tulee saada informaatiota ja tämä korostuu esimerkiksi nykyisenä kriisiaikana. Selkokeskus on myös palkittu vuonna 2022 oikeusministeriön demokratiapalkinnon vuonna 2022.

Katso keskustelu Ylen aamussa 30.11.2022. Vieraana Selkokeskuksen väliaikainen kehittämispäällikkö Henna Kara.

Selkokeskus on toimittanut ajankohtaista koko kansalle suunnattua ohjemateriaalia esim. koronaviruksesta, Ukrainan sodasta ja varautumisesta sähkökatkoihin. Myös terveydestä, sairauksista, päihteistä ja virastoasioinnin avuksi on vuosien aikana tuotettu paljon selkomateriaalia.

Lisää  Tietoa selkokielisyydestä

Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Selkokeskus julkaisee sivullaan vuosittain myös uusien  selkokielisten kirjojen listan.

1.2.2. Apua saavutettavan kielen tuottamiseen

Voit käyttää Käännä vielä yksi kivi -materiaalia oman työsi tarpeiden mukaan, kun tavoitteenasi on selkiyttää omaa tekstiäsi tai puhua selkeämmin.

Selkokeskus määrittelee selkokielelle viralliset kriteerit, jotta esim. kirja voidaan luokitella selkoteokseksi. Ohjaus- ja opetustyössä ei ole välttämätöntä pyrkiä täyttämään kaikkia selkokielen kriteereitä. On hyvä pyrkiä helpottamaan ilmaisuaan ja tunnistamaan itselleen erityisen tuttujen ja usein toistuvien aiheiden kanssa sokeutumisen. Tällöin saattaa antaa tiedostamattaan liian vähän tietoa tai vaikeammassa muodossa kuin mitä vastaanottaja pystyy vaivatta omaksumaan. Jokainen voi siis osallistua omalta osaltaan selkeämmän ja kielellisesti saavutettavan ohjauksen tai opetuksen rakentamiseen.

Voit myös itse tarkastella oman materiaaliasi piirteitä  selkokielen mittarilla 2.0.

Samalla ehkä alat katsella ympärillesi ja havainnoida yleisestikin, miten kriteerit toteutuvat tietotulvassa, jota kohtaamme.

Lisätietoa: Selkokieli ja kielellinen saavutettavuus – kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa — Suomi (kieliverkosto.fi)

Leskelä, Leealaura (2019). Selkokieli – Saavutettavan kielen opas. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry, Opike.

Selkokielistä käsitteiden avaamista voit nähdä esimerkiksi Selkokeskuksen työelämäsanastossa.

1.2.3. Valmista selkomateriaalia moneen käyttöön

Esimerkkejä kaikkia palvelevista selkeäkielisistä materiaaleista

Savon ammattiopiston hakuopas selkeämmällä suomen kielellä.

Satasairaalan selkokieliset sivut potilaille Tämä materiaali on saanut virallisen selkomerkin eli se on Selkokeskuksen tarkistama ja täyttää viralliset selkokielen kriteerit.

Papunet | Selkeää ja saavutettavaa viestintää -Sivuston kuva- ja äänipankista voit saada apua materiaalin havainnollistamiseen. Siellä on myös esim. satuja, lauluja ja työsanastoa tukiviittomin ja blisskielistä materiaalia.

Suomen kielen opiskelua varten on tuotettu paljon selkeäkielistä materiaalia. Aluksi tarvitaan selkokieltäkin helpompaa materiaalia. Opiskelua varten on laadittu paljon myös verkkomateriaalia ja videoita. Tässä videoesimerkissä käsitellään verotusta ja sen käsitteitä.

Selkokielistä materiaalia tehdään koko ajan lisää ja siitä myös palkitaan

Vuoden selväsanainen 2022 on Suomi.fi-verkkotoimitus

Pertti Rajala palkittiin elämäntyöstään selkokirjalijana | Yle Uutiset

Kehitysvammaliitto » Satakunnan sairaanhoitopiiri on Vuoden selväsanainen

Virallinen selkotunnus maahanmuuttajien oppaalle | Sataedu

Jos haluat tuottamallesi kirjalliselle julkaisulle, verkkosivustolle tai videolle virallisen selkomerkin, voit hakea sitä Selkokeskukselta. Sieltä voit hankkia myös tekstien selkokielisyyden arviointia, valmiin materiaalin selkokielelle mukauttamista tai selkokielen koulutusta.

2.3. Kielitietoisuus ohjauksessa ja opetuksessa

Kielitietoisuus on selkokieltä laajempi käsite ja ulottuu eri kielien osaamiseen ja käyttämiseen, Se on opiskelijan tai ohjattavan nykyisen kielitaidon tunnistamista, kielestä ja kielen oppimisesta puhumista. Opiskelijan kielenoppiminen tehostuu, kun eri  kielten oppimisen tai käyttämisen tilaisuuksia huomataan yhdessä ja niitä harjoitellaan vähitellen ohjaajan taustatuella. Opiskelija ei ehkä vielä osaa paljoa suomea, mutta hän voi osata moniakin muita kieliä. Tämä kannattaa muistaa ja motivoida opiskelijaa näkemään kielitaitonsa ja oman kulttuuritaustansa vahvuutena, jota voi hyödyntää.

Tästä voit tutustua luentotallenteeseen, jossa Jenni Alisaari avaa kielitietoisuuden käsitettä

Puhu vähän hitaammin -oppaassa on esimerkkejä työpaikkaohjauksen tilanteista ja voit vertailla, miten sama asia voidaan ilmaista eri tavoin. Toisessa versiossa puhekielisyys sekä työpaikkaan, henkilöihin tai tilanteeseen sitoutuvat asiat avaamattomina saattavat vaikeuttaa ymmärtämistä. Vaihtoehtona voit nähdä karsitun ja selkeämmän version, josta toki tietynlainen rento tyyli saattaa kadota. Näin usein käy selkoversiossa,  mutta toisaalta ensimmäisessä vaihtoehdossa esim. suomea vielä opiskeleva tai NEPSY-pulmista kärsivä saattaa menettää ns. rivien välissä kulkevan tiedon tai jäädä ristiriitaiseen ymmärrykseen.

Kielitietoisia käytänteitä opettajille

Kielitietoisesti kohti työelämää

Selkeän ilmaisun tarve korostuu uusissa tilanteissa ja oppimisympäristöissä. Työpaikkaohjaajilla on tärkeä rooli oman alansa työskentelyn selkokielistäjinä. Opettaja ja ohjaaja taas voivat antaa omaa näkökulmaa ja välittää esimerkiksi tämän sivuston aineistoja avuksi työpaikalle.

Katso TOKASA-hankkeen tuottamilta videoilta, millaista selkeän kielen käyttäminen voi olla työtehtävän opastuksessa (video 13) tai miten ymmärtämistä voi tarkistaa (video 11).

Työpaikkaohjausta varten on laadittu runsaasti oppaita. Tässä niistä muutamia:

ENO Ennakoiva ohjaus työelämässä antaa tietoa, pohdintatehtäviä ja taustamateriaalia sekä ohjattavalle että opettajalle. Viestintäaiheista käsitellään mm. sanatonta viestintää, ensivaikutelmaa, käytöstapoja, erilaisia vuorovaikutustyylejä, kuuntelemista, tunteiden ja tulkinnan vaikutusta sekä palautetaitoja. Erityisesti monikulttuuriseen ohjaamiseen hyödyllistä tietoa on loppupuolella suomalaista työkulttuuria, tasa-arvoa ja ajankäyttöä käsittelevässä osiossa. Aivan lopussa on toiminnallisia ja ryhmäytymistä tukevia harjoituksia.

AMOS-hankkeessa laaditusta pikaoppaasta on helppo tulostaa selkeät muistilistat otsikoilla kielitietoinen työpaikka ja kulttuuritietoinen työpaikka vaikkapa työharjoittelupaikalle vietäväksi tai jakaa linkkiä ennakkoon samalla, kun sopii tulevan harjoittelun asioista.

Myös Opin portailla -hankkeessa tehdyt huoneentaulut on samalla tavalla mahdollista jakaa  joko aiheiden alkuperehdytyksenä tai laittaa itselle muistutukseksi vaikka työhuoneen seinälle.

Kielitietoisuudesta ja monikulttuurisuuden monista aiheista on myös kahvihuonekeskusteluja, jotka sopivat kaikille kiinnostuneille itsenäiseen työskentelyyn tai keskustelun avaajiksi työyhteisössä. Osa keskusteluista on tarkoitettu opiskelijoille työelämän pelisääntöihin perehtymistä varten.

Koko materiaalin etusivulle: Selkokieli – Opin portailla (diak.fi)

2.4 Omakielinen ohjaus ja tulkkaus- ja käännöspalvelujen käyttäminen 

Omakielinen ohjaus voi olla esim. sitä, että oppilaitoksessa tai palvelussa työskentelee ohjaajia, joilla yhteinen kieli- ja/tai kulttuuritausta ohjattavan kanssa. Omakielisen ohjaajan rooli on eri kuin tulkin. Ohjaaja voi avata yhteisellä kielellä vaikeita asioita ja myös sellaisia, joihin ei olekaan ehkä suoraa käännöstä. Hän tuntee sekä omaa että Suomen kulttuuria ja pystyy vertailemaan opiskelijan kanssa näitä.

Tulkin työstä omakielisen ohjaajan tehtävä erottuu sillä, että tulkin velvollisuus on tulkata esim. opettajan tai virkailijan kertoma asia mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Omakielinen ohjaaja taas voi tulkita asiaa ja ohjata myös itsenäisesti. Aina ei ole mahdollista eikä välttämätöntä, että ohjaaja on saman kielen ja kulttuurin edustaja kuin opiskelija. Kokemus kotoutumisesta ja uuden tulijan näkökulman tunteminen auttavat ohjaamaan keitä tahansa opiskelijoita ja asiakkaita. Moni omakielinen ohjaaja haluaakin olla kaikkien opiskelijoiden käytettävissä, mutta hyödyntää erityisesti kieli- ja kulttuuriosaamistaan.

Omakielinen ohjaus nopeuttaa asioiden selvittelyä varsinkin kotoutumisen alkuvaiheessa, mutta myös erilaisissa nivelkohdissa, muutoksissa, harjoittelun alussa ja työelämään siirryttäessä. Sekä omakielisen ohjaajan että tulkkien osaamisen hyödyntäminen on tehokasta esim. isoissa tilaisuuksissa. Osa ohjaajista toimii myös verkkopalveluissa. Näistä kannattaa etsiä apua silloin, jos omalta seudulta ei kaivatun kielen tai kulttuurin tuntijaa löydy.

Omakielisen ohjauksen mahdollisuuksista on tehty myös opinnäytetyö.

Koulutettuja omakielisiä ohjaajia työskentelee myös jo useissa oppilaitoksissa ja virastoissa.

Omakielinen ohjaaja auttaa ukrainalaisia opiskelussa Turun AKK:ssa – Uutiset – Aamuset

Tästä pääset katsomaan Tampereen monikielisen neuvonnan Mainion toimintaa.

Tulkin ja kääntäjän palvelut ovat tärkeitä esim. viranomaisten kanssa työskenneltäessä. Kannattaa tarkistaa, milloin asiakkaalla on oikeus käyttää tulkkia ja kenen on velvollisuus tietyissä tilanteissa se järjestää. Usein tulkin käyttäminen nopeuttaa asian käsittelyä, kun asiakas tai opiskelija ymmärtää kerralla annetun tiedon. Kannattaa myös muistaa, että hyvinkin kieltä osaava voi tarvita kielitukea uusissa ja erityisen stressaavissa tilanteissa, joissa tarvitaan erityisalan sanastoa tai kieli on hyvin abstraktia. Esimerkiksi mielenterveyden ja oppimisvaikeuksien käsittely voivat olla tällaisia aiheita. Lähtömaan tapa käsitellä aiheita voi olla myös hyvin erilainen eikä Suomessa käytettävä käsitemaailma tai ohjaustavat ole tuttuja.

On hyvä muistaa myös, että työtehtävään kutsutulla tulkilla tai kääntäjällä on salassapitovelvollisuus. Asiakas voi tällöin kertoa luottamuksellisia asioita eri tavalla kuin jos tulkkina toimii ystävä, sukulainen tai muu samankielinen.

Tulkin tilaaminen on nykyisin myös aikaisempaa vaivattomampaa edullisempaa. Puhelintulkkaus on mahdollista tilata lähes välittömästi (kieli ja ruuhkatilanteet vaikuttavat kylläkin tähän) ja minuuttihintaan.

Tulkin tilaamisessa ja perehdyttämisessä voit käyttää apuna Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n muistilistaa tulkkauspalveluja ostavalle ja tulkkien  eettisiä ohjeita.

 

Omakohtaisia kokemuksia neurokirjolta

Adan tarina autismista 

ADHD-Podi

Näe nepsy – tarinoita

Neuropsykiatristen pulmien ilmeneminen

Hanna Hannukaisen luentonauhoite nepsy-pulmista

Vinkkejä ja linkkejä nepsy-arjen tueksi

Aikuisen arki toimimaan (tietoa ADHD:sta) https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/aikuisen-arki-toimimaan-opas-2017_kevyt.pdf

Autismikirjon nuoret: https://autismiliitto.fi/materiaalia/aineistot/autismikirjo-nuoruusiassa/

Autismikirjo ja työ: https://autismiliitto.fi/materiaalia/aineistot/autismikirjo-ja-tyo/

Tietoa oppimisvaikeuksista:  https://www.eoliitto.fi/tietoa-oppimisvaikeuksista/

Autismikirjon häiriö ja korkeakouluopinnot: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/autismin-kirjon-hairio

ADHD ja korkeakouluopiskelu

ADHD tutuksi

https://www.kokeilimo.fi/idealainaamo/

Tietoa aistiesteettömyydestä

Linkki aistiesteettömyyttä rakentamisessa käsittelevään artikkeliin:  https://rakentaja.pro/artikkelit/aistiesteettomyys-on-tarkea-huomioida-nykyaikaisessa-suunnittelussa/

Linkki aistiesteettömyyttä käsittelevään laajempaan julkaisuun:   https://www.theseus.fi/handle/10024/227622

Linkki aistiesteettömyyden kartoitussovellukseen: https://aistiesteettomyys.web.app/

Lukuvinkkejä nepsyteemasta

Opinnäytetöitä

Tiia Lehtisen opinnäytetyö (2022), joka käsittelee neuropsykiatrisia ja/tai mielenterveydellisiä pulmia omaavien aikuisen kouluaikaisia kokemuksia. Työ löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022103121740

Elise Auramon opinnäytetyö (2020), joka käsittelee toiminnanohjausta tukevia sovelluksia. Työ löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101621370

Paula Elorannan opinnäytetyö (2022), joka käsittelee rentoutumista ja palautumista tukevia mobiilisovelluksia. Työ löytyy osoitteesta https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315173

Sanna Kujansuun opinnäytetyö (tulossa 2023), joka käsittelee rentoutumista ja palautumista tukevia erilaisia harjoituksia. Työ tulossa Theseukseen myöhemmin

Ryhmä Rämäpäät kokemustoimijoiden podcastit mielenterveyden haasteista ja kouluaikaisista kokemuksista:

Podcast 1

Podcast 2

Kokemusasiantuntija-webinaarit

Nuorten mielenterveysstoorit ja podcastit

Linkki/Kokemuspohjainen tieto:

Tytöt 18 (YLE) https://areena.yle.fi/1-50974105

Paneelikeskustelu: Lasten ja nuorten mielenterveys 1.12.2020

Minna Kahalan luentonauhoite mielenterveyden pulmista

Kokemusasiantuntijan luentonauhoite  

Vinkkejä arjen tueksi (erilaisia linkkejä):

o Nuorten mielenterveystalo

o Mieli ry

o Liittojen työstämät hyvät oppaat ja muita valittuja verkkosivuja

Nuorten mielenterveyshäiriöt : Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille

Hyvän mielen materiaalit nuorille

Mielenterveyden keskusliiton tuottamia oppaita

Mieletön mahdollisuus

https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden-mielenterveys

https://voimaaopiskeluun.diak.fi/wp-content/uploads/sites/7/2019/10/Diak_Voimaa_opiskeluun_Tietopaketti_opiskelijoiden_mielenterveydesta_final.pdf

https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_kuntoutuksesta/Pages/tukea_opiskeluun.aspx

http://www.esok.fi/esok-hanke/julkaisut/oppaat/mielenterveys

https://www.studentum.fi/tietoa-opiskelijalle/opiskelija-ja-mielenterveys-17702

https://yle.fi/uutiset/3-11646928

https://yle.fi/uutiset/3-11888188

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/yl%C3%A4koulu

https://sekasin247.fi/

https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

www.nyyti.fi

Opinnäytetyöt